Part two, here you go!

Toimitusjohtajana Minka sai ajaa töihin varsin näyttävällä menopelillä ;) Ei enää montaa askelta jäljellä uran huippuun.

Mira asteli keittiöön päin viedäkseen roskat ulos, kun hän yhtäkkiä kiinnitti huomiota tuttuun ääneen isänsä äänen lomasta. Ei voi olla..

Pikainen vilkaisu varmisti epäilyt: Sakun kanssa pöydässä istuva mies oli kuin olikin Antti. Mira oli kyllä tiennyt, että hänen isänsä oli ystäviä jonkun baarimikon kanssa, mutta että se olisi juuri hänen ihastuksensa.. Kävellessään pokkana pöydän ohi Mira näki sivusilmällä Antin vilkaisevan häntä kohti, mutta muuten tämä ei näyttänyt tunnistavan häntä.

Miran mentyä ovesta ulos Antti kääntyi takaisin Sakuun päin. "En tiennytkään, että sinulla on noin vanha tytär," hän sanoi yllättyneenä. "Onhan minulla, kolmekin.. Tunnetkos sinä Miran?" Saku uteli, hän oli nähnyt ystävänsä vilkaisevan tytärtään ihan kuin muistaisi tämän jostain. "En nyt sanoisi tuntevani, hän vain käväisi Pureuksessa yksi ilta.."

Ulkona hermostunut Mira oli kaivanut peilin taskustaan ja tarkisti, ettei hampaiden väliin ollut jäänyt mitään. Hän oli päättänyt mennä jututtamaan Anttia. Muistaakohan hän minut, Mira mietti palatessaan sisään.

Saku oli jo noussut pöydästä, mutta Antti oli vielä keittiössä. "Muistanhan minä sinut!" mies huudahti, "Yllätyin kovasti, että oletkin Sakun tyttöjä. Mites hurisee?" Helpotuksekseen Mira sai huomata, että ilman alkoholin rohkaisevaa vaikutustakin hän uskalsi jutella Antin kanssa vallan mainiosti.

Antti halusi kokeilla kalastamista pihalla olevalla lammella, ja kalannarraamisen lomassa pari jatkoi toisiinsa tutustumista. Mirasta tuntui kuin hän olisi tuntenut Antin jo vuosia.

Alkoi olla jo myöhä, ja Antti sanoi joutuvansa lähtemään että ehtisi nukkuakin. Hyvästellessään miestä Mira uskaltautui ottamaan tätä hellästi käsistä. "Kiva että kävit, mulla oli hauskaa.." hän sopersi ujosti. "Oli kiva nähdä taas, oot tosi mukava tyttö," Antti sanoi ja hymyili.

Antin kävellessä poispäin Mira katseli hetken miehen loittonevaa selkää, ennen kuin malttoi mennä nukkumaan. Hän odotti niin kovasti lähestyviä syntymäpäiviään!

Yuuri yritti tehdä liian läheistä tuttavuutta tontille eksyneen haisunäädän kanssa, ja sai tuta eläimen lemuavan puolustuskeinon.. Saku joutui kylvettämään poloisen koiran useampaan otteeseen ennen kuin haju hävisi sen turkista.

Ryo oli kelpo ukki, ja hoiti sekin pentuja ahkerasti. Pentuikä on kuitenkin lyhyt..

..ja oli pikkuisten karvakuonojen aika kasvaa. Tipa sai hullunkuriset pystykorvat :D

Tappi puolestaan muistuttaa enemmän emoaan piirteidensä puolesta.

Tipa näytti niin suloiselta nukkuessaan, että se sai jäädä taloon jatkamaan koirasukua Tapin lähtiessä etsimään uutta kotia.

Naapurin rouva (Sakun veljen vaimo :D) ei tykännyt, että hänen asuntonsa ikkunoista tirkisteltiin kaukoputkella, ja Mira sai kuulla kunniansa..

"Aika hurjaa, meillä on huomenna synttärit," Mira pohti illallispöydässä. Moona nyökkäili innokkaasti, hän malttoi tuskin odottaa että pääsisi muuttamaan omaan asuntoon.

Muutaman vuoden kummittelutauon jälkeen kantaäiti-Salla oli palannut piinaamaan perhettä, ensimmäisenä uhrinaan Minka, joka säikähti niin että laski alleen.

Saku päätti jäädä vihdoin eläkkeelle, olihan hän saavuttanut jo elämäntoiveensakin. Hänellä oli myös toiveissa, että taloon saataisiin pian uusia taapertajia..

Syntymäpäivänsä aamuna Mira silmäili uutta huonettaan tyytyväisenä, hän oli saanut vanhemmiltaan vapaat kädet muuttaa perijähuoneen mieleisekseen.

Sitten olikin aika kasvaa. Kaksoset vilkaisivat toisiaan hermostuneisuuden ja innostuksen sekaisin tuntein, kauan odotettu aikuisikä oli viimein käsillä.

Moona ei jaksanut enää odottaa ja alkoi puhaltaa kakkunsa kynttilöitä, Mira sen sijaan odotti vielä että Sakukin pääsisi seuraaman kasvua.

Lopulta Mirakin alkoi puhaltaa kyllästyttyään odottamiseen.

Moona..

..ja Mira.

"Lupaathan sitten tulla käymään?" Mira vannotti siskoaan. "Tietysti tulen, höpsö. Pitäähän mun nähdä sun tuleva mies!" Moona hymyili virnistäen.

Saateltuaan siskonsa taksiin Mira rohkaisi itsensä ja soitti Antille. "Onneksi olkoon, sulla on kuulemma synttärit tänään!" kuului miehen ääni luurin toisesta päästä. Mira kiitti hymyillen, ja hetken juteltuaan pari sopi treffit seuraavaksi päiväksi.

Toffee oli jälleen tiineenä, ja ruokaa kului kahden koiran edestä. Montakohan tällä kertaa tulee..

Minkan työkaveri voisi joskus liittyä sukuun.. :)

Aamulla Mira oli herännyt jo hyvissä ajoin aamutoimilleen, olivathan he sopineet Antin kanssa näkevänsä jo ennen lounasaikaa. Mira malttoi tuskin odottaa treffejä, mutta oli samalla hermostunut. Voisiko Antti pitää hänestä enemmän kuin ystävänä?

Aamiaispöydässä Minkakin huomasi tyttärensä hermostuneisuuden, ja arvasi heti mistä on kyse. "Tuohan se mies pian näytille tännekin," hän sanoi ja vinkkasi silmää. Mira vain katsoi äitiään hölmistyneenä, miten tämä oli tiennyt? Taksi saapui kuitenkin pian, ja Mira joutui hotkaisemaan loput räiskäleet nopeasti ettei myöhästyisi.

Kirotut koneet-kahvilan pihalla Mira halasi Anttia tervehdykseksi. Mies ei saanut sanaa suustaan, oliko tämä kaunis nainen tosiaan se sama ujo teinityttö?

Sisältä pari löysi shakkilaudan, ja uppoutuikin jännään peliin pitkäksi toviksi.

Voitettuaan pelin Mira tarjosi miehelle lohdutukseksi hartiahieronnan.

Molempien vatsa kurisi jo, siispä he siirtyivät yläkertaan lounaalle.

(Voi ei, anteeksi tuo seinä!) Ruokailu alkoi kehnosti, kun huolimaton tarjoilija kaatoi alkusalaatin Miran päälle..

Salaatti ei onneksi jättänyt tahroja Miran vaatteille, ja korvaukseksi sattuneesta pari sai ateriansa ilmaiseksi. Tapaus unohtui nopeasti parin nauttiessa hyvästä ruuasta ja toistensa seurasta.

Ruuan jälkeen Mira rohkaisi mielensä ja moiskautti suukon Antin huulille - parin ensimmäisen.

Pari siirtyi sulattelemaan ateriaa ravintolan parvekkeelle, tanssien samalla kaiuttimista kuuluvan musiikin tahtiin.

Mira laski päänsä Antin olalle ja hymyili, hän oli niin onnellinen. Kumpa Antti vaan tuntisi samoin..

Vilkaisu miehen toiveisiin paljasti, että Antillakin oli jo suuria toiveita Miran suhteen.. ;)

Hetken tanssahdeltuaan Mira pyysi Anttia kylään kotiinsa.

Kotipihalla suudelmat vaihtuivat tulisemmiksi, mutta ennen kuin Mira ehti ehdottaa miehelle yhteenmuuttoa..

..Antti päättikin treffit yllättäen ja lähti tontilta sanaakaan sanomatta. Treffit sujuivat, mutta nähtävästi miehen tarpeet olivat menneet turhan alas..

Samana iltana Antti ilmestyi Niemien ovelle ja veti Miran ulos tämän avattua oven. "Anteeksi se aiempi, en tiedä mikä minuun tuli.. Halusin vähän miettiä asioita," Antti selitti nolona. Mira oli helpottunut, hän oli jo pelästynyt ettei mies pitänytkään hänestä. 

Toisaalla Toffee oli synnyttänyt jälleen kaksi pentua, Tepi-uroksen ja Täplä-naaraan.

Illallinen sujui hieman vaivaantuneissa tunnelmissa, Antti tuntui edelleen olevan ajatuksissaan eikä Mira tohtinut häiritä miestä. Häntä myös jännitti entistä enemmän ehdottaa yhteenmuuttoa kun yritys oli aiemmin epäonnistunut.

Miran yllätykseksi Antti tekikin aloitteen asian suhteen. Kun Mira oli esitellyt miehelle oman huoneensa, hän huomasikin yhtäkkiä olevansa tämän vahvassa syleilyssä. "Kyllä minä haluan muuttaa tänne, sitähän sun varmaan piti aiemmin kysyä," Antti kuiskasi Miran korvaan, ja sai tämän hymyilemään onnellisena.

Perhetavoitteinen Antti haaveilee Kapteeni Sankarin tittelistä (heh, Saku on onnekas että ehti juuri jäädä eläkkeelle rikollisuralta :D), häntä miellyttävät taiteelliset blondit ja inhokkina on meikki. Horoskooppi on rapu ja luonnepisteet 7-3-4-8-3 (siis melko siisti, ujohko, toimelias marisija). 

Ensimmäisenä yönään samassa sängyssä pari tyytyi vain nukkumaan vierekkäin, molemmat olivat sen verran väsyneitä päivän tapahtumista.

Aamulla Saku päätti, että perheessä oli aivan liikaa koiria. Toffee sekä pennut saivat lähteä uutta kotia etsimään, jättäen taloon vielä Ryon, Yuurin ja perijä-Tipan.

Yöunista virkistyneinä nuori pari päätti tutustua toisiinsa vielä paremmin heti aamutuimaan ^^

Ensi osassa saatetaan nähdä jo neljännen sukupolven alkua, Tipan kumppani, ehkä vierailu Minjaltakin :) Sitä odotellessa kommentit on kivoja, yksinkertainen 'Luin' riittää!