Tuhannesti anteeksi! Viime osasta on kulunut peräti 2,5 kuukautta :/ Osasyynä on tosin vuodatus, joka ei antanut kirjautua sisään muutamaan viikkoon.. Ja kesällä nyt on muutakin tekemistä kun istua Simssin ääressä ^^' Sen takia tämä osa onkin lyhyenlainen, mutta halusin ulos edes jotain kun tauko on ollut niin pitkä. Lupaan, ettei samanlaisia taukoja enää tule!

Mutta nyt osaan ->

Aleksi keräsi ylennyksiä tasaiseen tahtiin, tosin ei ollut harmikseen vieläkään päässyt siirtymään päivävuoroihin. Hänestä oli kurjaa viettää töissä aikaa, jonka olisi voinut viettää perheensä kanssa.. 

Toivotaan, että Aleksin toive päivätyöstä toteutuu pian; näyttäisi siltä, että perheeseen on tulossa vielä lisäystä!

Mira ja Antti olivat vanhoilla päivillään löytäneet toisensa uudelleen, ja vanhusten lempi kukoisti kuin seurustelun alkuviikkoina niin kauan sitten.

Aamupahoinvointi haittasi Milkan lenkkeilyharrastusta, mutta uinti rauhoitti mahan myllerrystä ja Milka oli muutenkin aina nauttinut vedessä oleilusta.

Kaksosten luonteissa ei ollut suurta eroa, mutta välillä he käyttäytyivät silti kuin yö ja päivä; herättyään Meiju tyytyi useimmiten odottelemaan kehdostapääsyä rauhallisesti, kun taas Moona olisi halunnut pois vankilastaan samantien.

Muuttuisiko tyttöjen luonne kouluiässä, se nähtäisiin aivan pian!

Meiju ehti juuri vaihtaa vaatteensa kasvun jälkeen, kun hän kuuli kimppakyydin tööttäilevän isänsä kotiinpaluun merkiksi. Aleksi oli syystäkin ihmeissään, kun hänet toivotti tervetulleeksi vastakasvanut tytär.

Meiju on isosiskonsa kopio.. :P

Moona sensijaan eroaa edelleen ulkonäöllisesti hieman siskoistaan, mutta persoonallisen nätti hän on silti.

Aleksi sai seurata aitiopaikalta, kun epäilty perheenlisäys varmisti olemassaolonsa.

"Kai me vielä yksi vauva jaksetaan kasvattaa?" Milka kysäisi halatessaan onnellisesti hymyilevää Aleksia. "Totta kai, kultaseni."

<3

Maisa ei ehtinyt pitkään nauttia samanikäisten sisarustensa seurasta, mutta teini-ikä toisi eittämättä tullessaan aivan uusia kokemuksia.

Onneksi edes Aleksi esittää kiinnostunutta tapahtuneesta.. :'D

Oikein kaunis tyttö Maisasta varttuikin, miehistä ei varmasti olisi pulaa :P Tavoitteeksi osui mammona, ja Maisa toivookin tienaavansa elämänsä aikana 100 000 simoleonia. Maskit ja ruskeat hiukset kiehtovat tyttöä, mutta juhla-asuista hän ei välitä.

Maisa sai oman, hieman aikuismaisemman huoneen yläkertaan.

Myös kaksoset saivat uuden, värikkäämmän huoneen.

***

Heti ensimmäisestä koulupäivästään lähtien tytöt alkoivat tuoda kotiin kymppejä, josta vanhemmat olivat syystäkin ylpeitä.

Vaikka raskaus alkoi lähentyä loppuaan, Milka jaksoi hoitaa kotityöt kunnialla. Mira oli onneksi myös suureksi avuksi kodinhoidossa.

Aleksi muisti myös näyttää vaimolleen, ettei raskaus ollut vähentänyt tämän viehätysvoimaa ;)

Kuuman suutelusession jälkeen Aleksi oli juuri lähtenyt vessasta, kun Milkan synnytys käynnistyi.

Mira seurasi toimitusta jännittyneenä.. Seinän takaa, keittiöstä! :D

Vessassa Milka oli onnistuneesti saanut maailmaan viidennen sukupolven kuopuksen, Minnan. Kyllä, tyttö tämäkin..

Muut kotona olevat uskaltautuivat viimein onnittelemaan tuoretta äitiä.

"Meillä on taas pieni tytär, eikö hän ole suloinen?" Milka kysyi onnellisella äänellä ojentaessaan tulokkaan isälleen. "Kyllä, ihan yhtä kaunis kuin sinäkin."

Vaikkei tulokas ollutkaan toivottu poika, Aleksi aikoi osoittaa kaikin mahdollisin tavoin että hän oli ihan yhtä rakastettu kuin vanhemmat sisaruksensakin. 

Myös Maisa alkoi mielellään osallistua Minnan hoitoon, mammonatavoitteesta huolimatta hän haaveili jo tulevasta ja omasta perheestä ja siskon hoito oli hyvää ajanvietettä niitä odotellessa.

Lapsistaan kiinnostunut isämme, kröhöm..

Uuden perijän valinta alkoi lähestyä kaksosten teiniytymisen ollessa lähempänä päivä päivältä, ja Maisa oli lähtenyt katsastamaan löytyisikö Leutolaakson yhteisötonteilta sulhasehdokkaita. Vaatteet veivät kuitenkin teinin huomion melko pian.

Maisa innostui jopa kokeilemaan erästä rekistä löytämäänsä juhla-asua. Mekon avoin kaula-aukko sai tytön kuitenkin pian ujostelemaan ja kipittämään takaisin sovituskoppiin. 

Ei, tässä porukassa ei kyllä ole niitä tulevia sulhasia..

Vain tämä ohuthuulinen herra oli mukiinmenevä, mutta hänen juttunsa olivat Maisan mieleen liian aikuismaiset.

Pistäytyessään vielä läheisessä ruokakaupassa Maisa törmäsi tyyppiin, jolla oli hänen mielestään aivan mahtava hiustyyli!

Simpaksi itsensä esitellyt mies osoittautui rennoksi tyypiksi, joka sai Maisan nauramaan useaan otteeseen. Ennen lähtöään Maisa pyysi vielä tämän numeron, tulevan varalle..

Aleksin toive päivätyöstä toteutui viimein seuraavan ylennyksen myötä :)

Seuraavana aamuna Maisaakin odotti kimppakyyti pihalla, hän aloittaisi työt liiketalousalalla.

Keväisen lumikuuron leijaillessa maahan Mira ja Antti olivat jälleen toistensa syleilyssä. Tällä kertaa hetkessä oli kuitenkin outoa haikeutta, aivan kuin molemmat aavistaisivat jotain..

Toden totta, vain paria tuntia myöhemmin Maisan sänkyä petaamassa ollessaan Mira tunsi elämänsä maan päällä tulevan päätökseen.

Vaikka Miraa suretti jättää miehensä ja perheensä, oli hän tyytyväinen pitkään kestäneeseen elämäänsä ja lähti Viikatemiehen matkaan hymyssäsuin.

 Mirasta jäi jäljelle vain platinauurna, ja läheisilleen jättämänsä perintö.

***

Vähän tylsähkö osa.. :/ Mutta kommentteja toivoisin silti. Kiitos, että luit!